Noniin, tämä päivä onkin sitten taas mennyt syömisen kannalta. Heti aamulla söin vatkatun munanvalkuaisen jossa oli sokeria. Lisäksi kaksi munkkia. Sitten vielä ruisleivän, jossa oli päällä olympia levitettä. Tätä voisi kutsua jo sellaiseksi ahmimiskohtaukseksi. Tiedän, pidät minua sairaana ja varmaan olenkin. Makean nälkään munanvalkuainen sokerilla? Kaiken tämän lisäksi söin vielä koulussa berliinimunkin ja mehua. Sillä opettajamme tarjosi meille. Kouluruualla en syönyt juurikaan mitään. Sitten vielä tämänpäiväinen ruoka kotona; broileria, nuudeleita ja tomaattia. Ja tämä hulluinta: join kaljan puoliksi pikkuveljeni kanssa. Yleensä en juo, mutta kalja on kyllä hyvää. Ei ole todellista! Nyt vasta itsekkin tajuan kuinkapaljon olen syönyt. Jippii rantakuntoon 2009.. taitaa jäädä haaveeksi.

Mitään muuten erikoista päivän aikana ei ole tapahtunut. Koulussa oli ihan okei. Mitään niinsanotusti henkilökohtaista en nyt tänne kirjoita, mitä koulussa tapahtui. Sillä kaverini eivät todellakaan ymmärtäisi minua. Heillä ei ole mitään käsitystä minun tavallaan syömishäiriöstäni. Apua, en edes tiedä! Onko tämä syömishäiriö? Tarvitsenko jotain hoitoa?

Mut ihanaa, kesälomaan vaan viisi päivää! Toivottavasti todistus paranee. Ei sillä, että se olisi ollut huono. Se oli itseasiassa todella hyvä, mutta ei vielä sellainen, että sillä saisi kaikki sukulaiset sinäpäivänä olevissa YO juhlissa lyötyä ällikällä. Keskiarvo oli viimeksi 9.3. Toivottavasti tänävuonna ylemmäs! Luokan paras keskiarvo. Jos itse lukisin tätä blogia, ajattelisin, että kirjoittaja on varmaankin kaveriton ja kamala hikipinko. Mutta ihan oikeasti, en ole. Minulla on paljon kavereita ja olen itseasiassa todella suosittu! Enkä koskaan ole tehnyt läksyjä. Teen ne aina tunnin alussa, tai sitten olen kerjennyt tekemään ne jo tunnilla. Koulussa olen vain rauhallisesti ja teen tehtävät hyvin. Kotona en sitten taas tee mitään. Kannattaa kokeilla, tällä menetelmällä pärjää, ainakin ala-asteella.

Noniin, nyt sekin tuli kerrottua. Olen siis ala-asteella. Tiedän, kuulostaa typerältä ja itsekkin lopettaisin lukemisen tykkänään. Oikeastaan olisin lopettanut sen jo aikoja sitten. Mutta olenko tylsä? Olen varmaan, mutta tällainen olen. Paitsiettä en puhu kirjakieltä, vaan jotain stadin slangin ja sitten sellaisen mä meen ny, murteen sekoitusta. En tiedä missä sellaista puhutaan. Eikä sitten saa nauraa, mä meen ny oli ainoa lausahdus johon olisi saanut kiteytettyä kaiken kunnolla. :D

Nyt on kuitenkin mentävä, mutta todennäköisesti kirjoitan tänään lisää, tai sitten huomenna. En tiedä. Katsoo milloin jaksaa.